Männistön puhtoasutus kuuluu Kalaputaan kylään.
Alamännistö
Tila on ollut suvun hallussa 1548 lähtien
Päärakennus on kookas talonpoikaistyylinen, kaksikerroksinen hirsitalo, joka on siirretty tuolle paikalle vuonna 1880. Talo on kaksikerroksisella porakivipohjalla, jonka yhteydessä on luonnonkivistä muurattu holvikellari. Rakennuksessa on vaaleankeltainen vaakaponttilaudoitus. Kuistin alaosa on vuorattu pystylaudoituksin. Alkuperäisistä ikkunoista on jäljellä haukkaikkunat yläkerrassa. Yläkerran päätyikkunoiden yläpielet on koristeltu kolmiokuvioin. Talossa on komeat kaareutuvat räystäät ja satulakatto on tiilipäällysteinen. Pihassa on myös vanha hirsirakenteinen aitta.
Koskela
Koskelan tila on ollut kalajokisen Santaholma Oy:n omistama metsätila, josta sodan jälkeen on muodostettu asutustila. Vanha päärakennus on siirretty 1930 Kalajoelle ja se on ilmeisesti noihin aikoihin korotettu kaksikerroksiseksi.
Kohde sijaitsee Männistön puhdon vastarannalla, Pyhäjoen pohjoispuolella aivan joen ylittävän sillan tuntumassa. Koskelan pihapiirin vanhat kohteet ovat vanha aitta lähellä Pyhäjoen rantaa, aivan Männistöntien tuntumassa oleva vanha luhti ja tien toisella puolella sijaitseva riihi.
Männistöntien varressa kookas kaksikerroksinen luhti. Kolmiosainen hirsiluhti seisoo porakiviperustalla. Vuoraamattoman rakennuksen itäpäädyssä on neliruutuiset ikkunat molemmissa kerroksissa. Kaarevat räystäät ja räystäspäätyjen koristeveistokset.
Pohjanen
Pohjasen talo on aikoinaan erotettu Alamännistöstä ja se on rakennettu 1900-luvun taitteessa. Taloilla on ollut aikoinaan yhteinen pihapiiri Alamännistön kanssa.
Pihapiirissä on vanha kaksikerroksinen puoji sekä uudempaa tyyliä oleva navetta. Pihapiirin itäpäädyssä on Alamännistön päärakennus. Tien toiselta puolen näkyvät Pohjasen ja Alamännistön vanhoja aittarakennuksia, joista vanhimmasta on löydetty kaiverruksin vuosiluku 1818.
